Sunnuntaina matkustin pitkästä aikaa bussilla! Lähdimme Ponnarin kanssa Janetskin kulmilla olevaan koirapuistoon, sitä kun on kehuttu aika hyväksi. Bussissa käyttäydyin mallikkaasti, mitä nyt hiukan venkuloin kun en millään saanut hyvää asentoa siinä jalkatilassa.
Koirapuistossa oli kaksi Tanskandoggia, uroksia molemmat.
Toinen tanskalainen oli hiukan pelottava haukkuessaan hurrrjan kovaa ihan korvan vieressä. Juoksentelimme melkoista vauhtia ja aina välillä menon yltyessä hurjaksi, piilouduin lähimpänä olevan ihmisen jalkojen taa.
Melkoisen kokoisia kavereita nuo Tanskalaiset!
Hetken päästä paikalle tuli minuakin enemmän kuolaava tapaus, Newfoundlandinkoira, pörheänkarvainen ja rauhallinen tyttö.
Nöffiä kiinnosti enemmän ihmiset ja varsinkin Janetski. Nöffi paineli Janetskin polvien välistä muutamaankin otteeseen ja koitti tunkea suuren kuononsa Janetskin kaffemukiin.
Ja juu-u, tytöt olivat termariretkellä koira-aitauksessa. Hiukan epätavallinen paikkavalinta jos minulta kysytään. Janetski oli keittänyt makoisat kaffet termariin ja tyypit joivat kahvia katsellessaan kirmaamistani muiden karvakuonojen kanssa. Lopuksi paikalle tuli myös Saksanpaimenkoiranpentu, tyttöpuolinen sekin.
Juoksentelimme Sakemannin kanssa, Tanskalaisten lähdettyä, pitkin metsäistä puistoa ja Nöffikin osallistui muutamalla juoksuaskelella leikkiimme. Siinä on koira joka ei todellakaan hötkyile. Sakemanni taas oli sellainen hyrrä että minä en pysynyt perässä vaan jouduin aina välillä lepäilemään ja nuuhkuttamaan Nöffiä.
Bussimatkalla kotiin olin todella rauhallinen, riehuminen muiden koirien kanssa vei aika paljon voimia ja kotona otinkin melkoiset tirsat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti