Keskiviikkona olin tähän astisen elämäni pisimmän ajan yksin kotona.
Parta lähti töihin puoli kolmen huitteilla ja Ponnari tuli vasta ilta kasilta kotiin. Pärjäsin mainiosti! Eteisestä ja keittiöstä on otettu pois kaikki hampaitani kiinnostavat tavarat joten tyydyin järsimään herkullista ja lihaisaa luuta.
Viimeisin vinttiin viety huonekalu on rottinkinen penkki, joka tiistaihin asti oli eteisessä. Järsin sitä joka päivä hiukan, en lotkauttanut korvaani sille että siihen suihkuteltiin jotain chew stoppia. Minua ei mokomat litkut pidättele.
Kuvissa olen Ponnaria iloisesti vastassa pätkä rottinkia suussani.
Minulla on näet sellainen tapa, että aina kun joku tulee ulko-ovesta sisälle, menen lelu, luu tai muu härpäke suussa tulijaa vastaan.
Ponnari oli ystävänsä V-K:n luona kylässä Nousiaisissa. V-K ja R ostivat sieltä talon ja sen remonttia Ponnari kävi siellä katsomassa. Ja juoruamassa :) Talo kuulosti aika kivalta, viihtyisin siellä, koska takapihalta alkaa kallioinen metsä jossa olisi varmasti kiva seikkailla.
Keskiviikkona ei siis paljoa Ponnarin kanssa puuhailtu mitään, mitä nyt ulkona harjoittelimme arkitottelevaisuuden perusjuttuja ja minä jahtasin ihan vaan vähän sorsia. Tiedän tiedän, ei sorsia saa jahdata. Puolustukseni on sanottava, että sorsat olivat vallanneet koko puiston eli se oli hiukan kyllä sorsien oma vika. Tai ei se ainakaan MINUN vikani ollut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti